SVANEVIK
Siellä missä saaristomeri syleilee silokallioita ja tuuli tuo mukanaan männynpihkan tuoksua, on paikka, jota ei löydy kartalta. Svanevik, joutsenten lahti, pysyy visusti piilossa maailman reiteiltä, aikatauluilta ja GPS-paikantimilta. Sinne ei ole tietä, ei opasteita – mutta silti paikka on olemassa, joka päivä odottaen, että joku löytää sinne tänäänkin.
Svanevik on lasten onnela ja huvikumpu. Siellä voi tuntea, miten aurinko lämmittää selkää ja vesi kutsuu loiskuttamaan varpaita laiturinnokassa. Nauru raikuu ja leikit jatkuvat pitkälle iltaan asti.
Aikuinenkin voi löytää tiensä perille. Se onnistuu muistamalla, miltä tuntui nähdä maailma lapsen silmin. Kun havahtuu hetkeen, tuulen kutitteluun iholla - siihen, miten sieraimissa tuoksuu meri ja männynneulaspolku. Ja sitten yhtäkkiä muistaa, miltä tuntui juosta paljain jaloin yli kostean ruohikon pelkästä elämisen riemusta, kädet levällään kuin lokin siivet. Silloin voi huomata löytäneensä perille.
Svanevik -taidekortit muistuttavat siitä, että ilon voi löytää pienistä asioista – vaikka auringon välkkeestä veden pinnalla, naapurin hymystä tai ystävältä saadusta kortista jääkaapin ovessa.
